45-vuotiaaksi asti sanoin usein, etten koskaan juokse maratonia. Juokseminen oli mielestäni tylsää ja pyöräillen pääsi kätevämmin paikasta toiseen sekä pidemmillä lenkeillä vaihtelevampiin maisemiin. Kevään 2015 kuluessa tulin pikkuhiljaa toisiin ajatuksiin. Opin juoksemaan ja nautttimaan juoksemisesta treenatessani adidasheimossa ASA:n juoksuvalmentajien ohjauksessa Helsinki Half Marathonille.

Päästyäni kisan maaliin hyvävoimaisena tasan tavoiteajassani, totesin matkan olleen turhan lyhyt ja tiesin vielä jonain vuonna sittenkin juoksevani maratonin. Pyörällä olin polkenut maratonin kestoisia kisoja (>4 h) ja jopa ultramatkojen pituisia päivämatkoja (8-13 h), joten uskoin kroppani kestävän maratonin rasituksen. Koskaan ennen en ollut uskonut pääni kestävän tylsää juoksemista.

hhm2015-wide

2015 Helsinki Half Maratonin maaliin päästyäni tiesin jonain vuonna juoksevani maratonin. Kuva: Dorit Salutskij

Otin tavoitteeksi juosta maratonin tällä vuosikymmenellä, ennen kuin täytän 50 marraskuussa 2019. En tarkemmin pohtinut koska ja missä, tiesin vain että näin tulee vääjäämättä käymään. Tänä syksynä tavoite kirkastui entisestään kun olin kannustamassa tuttuja juoksijoita Helsinki City Marathonilla. Nautin tapahtumasta niin paljon, että muutaman yön nukuttuani ilmoittauduin itse ensi vuoden HCM:lle.

Mutta mitä seuraavaksi? Olin telakalla, nilkka tuettuna nyrjähdyksen jäljiltä. Ensimmäinen tavoite oli kuntouttaa nilkka elokuun aikana, testailla juoksua syyskuussa ja toivottavasti kyetä juoksemaan Helsinki City Trail suunnitellusti. Tässä onnistuin loistavasti. Mutta mitä seuraavan 10 kuukauden aikana pitäisi tehdä? Välitavoitteeksi ilmoittauduin eilen HHM:lle, mutta siihenkin on vielä 7,5 kuukautta aikaa.

Yksi on varmaa. En halua, enkä pysty sitoutumaan tarkkaan treeniohjelmaan, joka sisältää viikottain tietyn määrän tietyn tyyppisiä ja tietyn mittaisia lenkkejä. Noudatin tällaista ohjelmaa keväällä 2015 puolimaratonkoulussa, sitouduin siihen 3 kk ajaksi ja tulokset olivat ällistyttävän hyvät. Mutta nyt en kaipaa samaa rääkkiä. Ainakin alkuun lähden fiilispohjalla, perusketävyyttä ylläpitäen ripotellen väliin satunnaisesti tehotreenejä esimerkiksi HHM-klubin tai Juoksuliikkeen treeneissä.

Mutta mitä muuta? Googlailemalla ja kyselemällä löysin yhden varteenotettavan ohjelman, jota soveltuu omaan ajatteluuni.

Juoksija-lehden 10 käskyä maratoonarille lyhyine selityksineen ja omat ajatukseni kustakin:

  1. Juokse pitkään. Pitkät ja riittävän rauhalliset lenkit ovat maratonharjoittelun kulmakiviä. Tämä onnistuu helposti, osa treenistä tulee tosin olemaan rauhallista pitkäkestoista pyöräilyä. Juoksun osuus kasvanee kesän lähestyessä.
  2. Juokse kovaa. Pidä ohjelmassasi myös lyhyitä ja reippaita lenkkejä ja vetoharjoituksia. Tähän tarvitsen HHM-klubin ja Juoksuliikkeen treenejä sekä Malminkartanon portaita.
  3. Juokse hiljaa. Aerobiset, hyvin rauhalliset juoksut palvelevat monia tarkoitusperiä. Tämän olen vihdoin oppinut. Kestävyyttä pintakaasulla, kuten kisapaidassakin lukee. Aikoinaan tuli heiluttua liian kovilla sykkeillä liian usein. Samoin kuin kohdassa 1, pyöräily korvaa osan lenkeistä.
  4. Juokse maratonvauhtia. Pidä maratonvauhtisten lenkkien pituus tarpeeksi lyhyenä ja vauhti sopivan reippaana. Tätä pitää harjoitella. Keskiviikon avoimet kimppalenkit voisivat toimia tässä apuna. 
  5. Harjoittele monipuolisesti. Voimaharjoittelu, venyttely, koordinaatioharjoitukset, muiden kestävyyslajien harrastaminen jne. vievät kaikki sinua oikeaan suuntaan. Kahvakuulaa, joogaa, pyöräilyä. Tämähän alkaa kuulostaa ihan mun jutulta.
  6. Lepää riittävästi. Levon merkitystä maratoonarille ei voi korostaa liikaa. Olen tänä vuonna kiinnittänyt erityisen paljon huomiota lepoon ja palautumiseen. Projekti jatkuu siis ensi vuonna, Eli kuinka oikeasti jaksan heilua uuvuttamatta kuitenkaan itseäni.
  7. Syö ja juo oikein. Maratoonarin ruokavalion pitää koostua pääasiallisesti hiilihydraateista. Tästä olen jonkin varran eri mieltä, ja ainakin katson että hiilihydraatit tulevat pitkälti muista lähteistä kuin vaaleista jauhosta. Pyrin toki syömään ja juomaan omalle kropalleni mahdollisimman sopivasti eli mielestäni oikein.
  8.  Huolehdi välineistäsi. Kiinnitä huomiota oikeisiin varusteisiin. Kenkiä j amuita varusteita on kertynyt moneen lähtöön, ja vaivaisenluu vaivaa, jos völineet eivät ole kunnossa.
  9. Aseta realistinen tavoite. Harkitse tarkkaan kunkin maratonprojektisi alkaessa, mihin pyrit. Pääasiallisena tavoitteenani on hyvä olo, joten maratonilla tavoitteeni on päästä hyväkuntoisena maaliin. Ennätys syntyy joka tapauksessa, koska kyseessä on ensimmäinen maratonini. Ajalla ei ole väliä, mutta suuntaa antava tavoiteaika on 4 h 15 min, eli noin 6 min/km.
  10. Valmistaudu tapahtumaan huolella. Kevennä harjoitteluasi asteittain ennen tavoitemaratoniasi. Kroppa toimii paremmin levänneenä ja viimeiset viikot ennen kisoja keskitn kehonhuoltoon.
kisakalenteri

Tämän ohjelman loin itselleni jo 29.8. ennen kuin olin näitä 10 käskyä lukenut. Eilen täydensin kisakalenteriin kesäkuulle välitavoitteeksi HHM puolimaratonin. Kohdat #7 ja #6 ovat omilla aukeamillaan Eat ja Sleep täydentäen ohjelman muotoon Eat – Move – Sleep.

Näillä ajatuksilla lähden luottavaisin mielin liikkeelle. Tulen varmasti seuraamaan projektin etenemistä blogissa avainsanoilla #HCM2017 ja #HHM2017 tägättynä.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kohti ensimmäistä maratoniani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s